Siirry pääsisältöön

Suspicious minds

Älä usko kaikkea, mitä sinulle kerrotaan.

Mutta minä olen uskonut kaiken. Totuutta ei ole olemassakaan. On  näkökantoja ja uskomuksia. Avoimelle mielelle kaikki on mahdollista. On erilaisia asteita joiden mukaan jotkut asiat ovat toista todennäköisempiä mutta absoluuttista totuutta ei ole mistään.

Ai, uskotko sä, että Elvis elää?

En, ei se ole kovinkaan todennäköistä. Mutta enhän mä voi täysin varma olla.

Maailmassa on niin paljon outoja tapahtumia, että jos Elvis nyt ilmestyisi Hikiän Shellille niin en edes yllättyisi. 

Se olis just täyttänyt 90-vuotta mutta sillä olis edelleen fledassa kunnon heitto ja suunpielessä virneensä kun se nostais kassalle öljytötsän 55-vuosimallin Cadillaciin.





Kommentit

  1. Elvis never left the building!

    Niinpä, enpä ole nähnyt Elviksen ruumista, joten hengissä saattaa olla. Kerro terveisiä, jos näet sen Shellillä.

    (otsikkosi antoi sitten sunnuntain korvamadon...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hikiälle ei vissiin oo Shelliä mutta ei sen niin väliä. Kunhan on Elvis.

      Poista
  2. Elää Elvis tai ei, niin monia asioita meille syötetään totena. Ennen kuin uskoo tai ostaa jotain, kannattaa tarkkaan harkita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se on. Nykymaailmassa tämä on erityisen korostunut asiaintila. Jopa niin, että oikeastaan ei jaksais yhtään välittää enää. Elää vaan omaa elämäänsä, kiikkustuolissa ja kuuntelee kuinka kissa mouruaa pankon päällä :-)

      Poista
  3. On maailamn meno mennyt siihen malliin, ettei mikään enää isommasti hätkäytä. Makeesti käsittelit aihetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just nii! Veit sanat suustani! Välillä sitä huomaa toivovansa että tapahtuis jotain isoa. Vaikka joku meteoriitti..

      Poista
  4. Onkohan niin että jokaisella on omat totuutensa ja uskomuksensa ja hyvä niin kunnes toisin todistetaan! -)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se taitaa olla. Kaikki ei vaan sitä ymmärrä :-)

      Poista
  5. Vähiin jäisi tosiasioiden määrä, jos ne pitäisi itse todeta. Ja sittenkin pitäisi vielä epäillä aistihavaintojaan :-). Mainio krapu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummoparka kiittää. Kyllä tosiaan olisi liikaa ajatushommia yhdelle ihmiselle jos kaikki asiat yrittäisi itselleen selvittää. Pakko se on monesti vaan luottaa asiantuntijoihin.

      Poista
  6. Näin on, että monet totuuksien toitotukset ovat vain joidenkin uskomuksia. Olisihan se jännä, jos lanteita heilutteleva Elvis löytyisi jostain ranchilta ja sitten se valittaisiin Ameriikan presidentiksi ja se säveltäisi uuden biisin Whitehouse Rock.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkoista rokkia sieltä valkoisen talon suunnalta kyllä korviin kantautuukin :-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos jos jätät kommentin. Pyrin vastaamaan aina ja jätän jälkiä myös omaan blogiisi kunhan keinumiselta ja kiikkumiselta ehdin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oil on canvas

  Varpusten lukumäärä on romahtanut, sanoi Naapurin ukko. Ei täällä pihamaalla tapaa enää kuin harakoita, se jatkoi ja otti leveämmän haara-asennon ja paremman otteen siveltimestään jolla se sitten laveerasi taivasta. Taulun etualalle se oli luonnostellut varpusen henkitoreisiin ja taivaalle putoavat kyyneleet. Naapurin ukko kuivasi silmäkulmansa kämmenen syrjään ja nyyhkäisi, että vain vahvimmat selviävät. Että varpunen on liian heikko kilpailija tässä elämänmuotojen ja yhteiskuntien armottomassa taistelussa.  Harakat alkoivat nauraa omenapuun oksalla. Ne keinuttelivat ja keikuttelivat kehoaan ja pyrstöään niin kuin harakoilla on tapana.  Onpa sentään harakoita, tuumasi Naapurin ukko, veti viimeiset siveltimen vedot ja signeerasi taulun sen oikeaan alakulmaan.

Marseljeesi

Musta tuntuu, että runous on kuin kynttilä. Mieti nyt.  Joku sytyttää kynttilän ja sen liekki alkaa lepattaa.  Just niin kuin runotkin parhaimmillaan alkavat lepattaa sydänalassa, kynttilän liekki lepattaa kynttilässä, sen sydämessä.  Runot lämmittävät ja lohduttavat.  Niissä on kaikki tunteet ja ne voivat olla vaarallisiakin niin kuin liekit päästessään irti kynttilästä tai niiden tarttuessa vieressä oleviin, liekkiä odottaviin kynttilöihin, jotka voivat muuttaa maailmaa tai tuhota sen.  Niin kuin joku vallankumous. Kansojen ylle voi nousta kaikkia yhdistävä laulu. Mutta mitäs jos sataa vettä tai ei vaan ole stidejä? No silloin ei tuli pala mutta joku voi silti kirjoittaa runon joka sytyttää. --

Yllätti

Näköjään tässä kävi nyt näin. Ei tässä mitään suurempaa hätää ole. Aika hirveää kyllä ja tuntuu pahalta.  Mutta otetaan rauhallisesti.  Jalat liikkuvat, kädet liikkuu. Kukaan ei ole kuollut eikä mitään hajonnut. Sydän takoo rintaan kyllä ja henki on loppua mutta ei suurempia. Ei voi mitään. Elämä heittelee, ajatteli Virtanen ja pyöritteli päätään, joka olikin kuin pyörremyrskyn jäljiltä.  Molemmat hiukset sojottivat kaikkiin ilmansuuntiin.  Virtanen vaihtoi jalkaansa, jonka seurauksena ylävartalon paino alkoi siirtyä lanteen toiselle lonkalle. Sekin jo helpotti. Virtanen katsoi kaukaisuuteen, joka sijaitsi jossain Prisman parkkipaikan ja taivaalta roikkuvien pilvien välimaastossa. Sori, Virtanen sanoi puhelimeen. Olen nyt vähän pahassa paikassa. Kirjoitushaaste, jota ylläpitää Susupetal. Tällä kerralla aiheena oli tasan sadan sanan teksti jonka alku on ”näköjään tässä kävi nyt näin”.