Siirry pääsisältöön

Yllätti



Näköjään tässä kävi nyt näin.

Ei tässä mitään suurempaa hätää ole.

Aika hirveää kyllä ja tuntuu pahalta. 

Mutta otetaan rauhallisesti. 

Jalat liikkuvat, kädet liikkuu.

Kukaan ei ole kuollut eikä mitään hajonnut.

Sydän takoo rintaan kyllä ja henki on loppua mutta ei suurempia.

Ei voi mitään.

Elämä heittelee, ajatteli Virtanen ja pyöritteli päätään, joka olikin kuin pyörremyrskyn jäljiltä. 

Molemmat hiukset sojottivat kaikkiin ilmansuuntiin. 

Virtanen vaihtoi jalkaansa, jonka seurauksena ylävartalon paino alkoi siirtyä lanteen toiselle lonkalle.

Sekin jo helpotti.

Virtanen katsoi kaukaisuuteen, joka sijaitsi jossain Prisman parkkipaikan ja taivaalta roikkuvien pilvien välimaastossa.

Sori, Virtanen sanoi puhelimeen.

Olen nyt vähän pahassa paikassa.







Kirjoitushaaste, jota ylläpitää Susupetal. Tällä kerralla aiheena oli tasan sadan sanan teksti jonka alku on ”näköjään tässä kävi nyt näin”.


Kommentit

  1. No, nyt kuulostaa kyllä pahalta paikalta Virtasen kannalta. Prisman parkkipaikka voi kyllä aiheuttaa paniikkikohtauksen!

    Hyvä, kun palasit takaisin krapuilemaan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, mutta Virtanen selviää siitä!! On se selvinnyt pahemmastakin. Paljon pahemmasta.

      Jees... kiva kuulla että joku ehti jo vähän kaivatakin Mummoparkaa tänne. Olin pahassa kiikkumiskierteessä enkä päässyt irti ilman naapurin ukkoa joka vasta eilen koputti ovelle tyhjän sokerikipponsa kanssa ja ihmetteli missä on mummoparka!! Räsäytti pikkuikkunan mäsäksi ja pelasti! Tässä on kuulkaas suuren rakkaustarinan ainekset kattilassa!

      Poista
    2. Susu.... Kattiloita on jo liikaa, hämmentäjiä puuttuu!

      Poista
    3. Sitten täytyy kutsua muutama maanmainio poliitikko hämmentämään!

      Poista
  2. Jään seuraamaan jatkoa pääsikö Virtanen pois paikasta Prisman parkkihallin ja taivaalta roikkuvien pilvien välimaastosta?

    VastaaPoista
  3. Uskon, että Virtanen selviää mistä vaan!

    VastaaPoista
  4. Molemmat hiukset, joskus elämä on raskasta ja joskus vielä raskaampaa. Virtanen taitaa olla tuossa kakkosvaiheessa..

    VastaaPoista
  5. Paha paikka Virtasella, mutta hän selviää siitä ja se on pääasia <3

    VastaaPoista
  6. Parasta sanoa olevansa pahassa paikassa, jos ei kiinnosta jutella soittajan kanssa. Virtanen sai ainakin hiukan lisäaikaa tasatakseen hengitystään ja järjestelläkseen hiuksensa. Kyllä se siitä.

    VastaaPoista
  7. Kun kaatuu kunnolla, niin että ilmat lähtee pihalle ja saa "kerätä luitaan", niin ei siinä huvita kovin puhella.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos jos jätät kommentin. Pyrin vastaamaan aina ja jätän jälkiä myös omaan blogiisi kunhan keinumiselta ja kiikkumiselta ehdin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

SILMÄPELIÄ

  Virtanen ei saanut naisesta silmiään irti. Sinne, minne nainen kulki, sinne menivät myös Virtasen silmät. Molemmat. Ne olivat painautuneet naiseen niin, että vaikka Virtanen ravisti päätään puolelta toiselle, silmät eivät liikahtaneetkaan.   Virtasen oli pakko ottaa kätensä avuksi. Hän tarttui silmiinsä molemmin käsin. Vasemmalla kädellä vasempaan silmään ja oikealla oikeaan. Hyvän otteen saatuaan Virtanen veti, mutta silmät eivät irronneet.   Kun Virtanen otti molemmilla käsillään kiinni yhdestä silmästä, alkoi silmä liikahdella ja irrota. Anteeksi, Virtanen sanoi naiselle. Tämä voi nyt vähän vihlaista. Sitten Virtanen repäisi silmänsä irti naisen iholta. Nainen kirkaisi. Virtanen hymyili ja sanoi olevansa Virtanen. Vappu, vastasi nainen hämmentyneenä. --- Susupetalin ylläpitämän Krapu-kirjoitushaasteen vastaus 27.4. Haastesana : Vappu. 100 sanaa miten vaan.

KIIRETTÄ PITÄÄ

Maantie kulki kaupungin laitamilta kohti etelää. Ei mutkia matkassa. Se oli asvaltoitu 1960-luvulla ja kaipasi korjausta mutta vähäisen liikenteen vuoksi sitä ei koskaan korjattu.  Siinä se silti oli ja sitä pitkin pystyi kulkemaan. Sen pinta oli halkeillut ja muistutti rapeaksi paistetun ruislimpun pintaa. Syvistä railoista pisti esiin vaaleampaa hiekkaa ja soraa. Tien laitaan oli kuivunut sammakko, jonka pinnalla ahersi kaksi muurahaista. Koska tie oli kuin viivoittimella vedetty se näytti matkaavan kaukana edessä ja kapenevan koko ajan niin, että tie katosi pieneen mustaan pisteeseen taivaanrannassa.  Virtanen jatkoi matkaansa. Pitäisi olla kymmenen päivän kuluttua Roomassa, se mietti.  Että ehtiikö sittenkään. -- Kirjoitushaaste, 100 sanaa aiheesta Maantie. Haastetta ylläpitää Susupetal