Siirry pääsisältöön

Hyökkäys on paras puolustus

 

Näinä levottomina maailmanpolitiikan aikoina kun suuret ovat taas alkaneet syödä pienempiään, pidimme Naapurin ukon kanssa hätäkokouksen ja päätimme, että se on loppu nyt. 

Hyökkäys on paras puolustus, totesimme yhteisessä loppulausumassa jonka julkaisimme kansainväliselle lehdistölle aiemmin tänään.

Loppulausuman mukaan suoritamme yleisen liikekannallepanon yhteisesti Baltian, Puolan ja Ukrainan kanssa. Keräämme kaiken raudan joka nurkista löytyy ja suoritamme väkevän offensiivin ja työnnämme venäjän rajat kauemmaksi itään. 

Kaivamme uudelle rajalle syvän ja leveän vallihaudan joka ulottuu Vienanmereltä Kaspian meren eteläosiin. 

Urheat sissijoukkomme sijoittavat rajalle etanapommeja jotka räjähtäessään irrottavat koko hemmetin Venäjän Euroopasta. 

Räjähdyksiä seuraavissa maanjäristyksissä Venäjä irtoaa myös Aasiasta ja alkaa ajelehtia kohti merta.

Jossain Tyynellä valtamerellä se törmäilee jäävuoriin ja myrskyihin sillä seurauksella että hajoaa lopulta pieniksi saariksi keskelle ei mitään.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu tuhoaa lopulta tämän onnettoman maan rippeet hukuttamalla ne hiljalleen nousevien aaltojen alle.

Yhdysvallat onnistuu näistä muutaman pienen saaren pelastamaan ja hinaakin ne sitten Kalifornian rannikolle lomaparatiiseiksi ja hengissä säilyneiden venäläisten reservaatiksi liitettyään ne ensin itseensä uusina osavaltioina.

Siellä missä Venäjä ennen sijaitsi, on tällä hetkellä vain puhdasta, kirkasta vettä.








Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos jos jätät kommentin. Pyrin vastaamaan aina ja jätän jälkiä myös omaan blogiisi kunhan keinumiselta ja kiikkumiselta ehdin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oil on canvas

  Varpusten lukumäärä on romahtanut, sanoi Naapurin ukko. Ei täällä pihamaalla tapaa enää kuin harakoita, se jatkoi ja otti leveämmän haara-asennon ja paremman otteen siveltimestään jolla se sitten laveerasi taivasta. Taulun etualalle se oli luonnostellut varpusen henkitoreisiin ja taivaalle putoavat kyyneleet. Naapurin ukko kuivasi silmäkulmansa kämmenen syrjään ja nyyhkäisi, että vain vahvimmat selviävät. Että varpunen on liian heikko kilpailija tässä elämänmuotojen ja yhteiskuntien armottomassa taistelussa.  Harakat alkoivat nauraa omenapuun oksalla. Ne keinuttelivat ja keikuttelivat kehoaan ja pyrstöään niin kuin harakoilla on tapana.  Onpa sentään harakoita, tuumasi Naapurin ukko, veti viimeiset siveltimen vedot ja signeerasi taulun sen oikeaan alakulmaan.

Marseljeesi

Musta tuntuu, että runous on kuin kynttilä. Mieti nyt.  Joku sytyttää kynttilän ja sen liekki alkaa lepattaa.  Just niin kuin runotkin parhaimmillaan alkavat lepattaa sydänalassa, kynttilän liekki lepattaa kynttilässä, sen sydämessä.  Runot lämmittävät ja lohduttavat.  Niissä on kaikki tunteet ja ne voivat olla vaarallisiakin niin kuin liekit päästessään irti kynttilästä tai niiden tarttuessa vieressä oleviin, liekkiä odottaviin kynttilöihin, jotka voivat muuttaa maailmaa tai tuhota sen.  Niin kuin joku vallankumous. Kansojen ylle voi nousta kaikkia yhdistävä laulu. Mutta mitäs jos sataa vettä tai ei vaan ole stidejä? No silloin ei tuli pala mutta joku voi silti kirjoittaa runon joka sytyttää. --

Yllätti

Näköjään tässä kävi nyt näin. Ei tässä mitään suurempaa hätää ole. Aika hirveää kyllä ja tuntuu pahalta.  Mutta otetaan rauhallisesti.  Jalat liikkuvat, kädet liikkuu. Kukaan ei ole kuollut eikä mitään hajonnut. Sydän takoo rintaan kyllä ja henki on loppua mutta ei suurempia. Ei voi mitään. Elämä heittelee, ajatteli Virtanen ja pyöritteli päätään, joka olikin kuin pyörremyrskyn jäljiltä.  Molemmat hiukset sojottivat kaikkiin ilmansuuntiin.  Virtanen vaihtoi jalkaansa, jonka seurauksena ylävartalon paino alkoi siirtyä lanteen toiselle lonkalle. Sekin jo helpotti. Virtanen katsoi kaukaisuuteen, joka sijaitsi jossain Prisman parkkipaikan ja taivaalta roikkuvien pilvien välimaastossa. Sori, Virtanen sanoi puhelimeen. Olen nyt vähän pahassa paikassa. Kirjoitushaaste, jota ylläpitää Susupetal. Tällä kerralla aiheena oli tasan sadan sanan teksti jonka alku on ”näköjään tässä kävi nyt näin”.